Tuntuu että sitä on melkein jokaisella vastaantulijalla, joillakin vähemmän joillakin jo enemmän. On harvinaista, että joku sanoo ettei koe olevansa stressaantunut. On yllättävää ajatella, että jo se, kun murehdimme ja vatvomme asioita kaiken aikaa, aiheuttaa kehossamme paljon sellaisia reaktioita, jotka eivät tee hyvinvoinnillemme hyvää pitkällä aikavälillä. Ihmiskeho kyllä kestää stressiä, mutta jos se pääsee kroonistumaan ja mieli käy kaiken aikaa kierroksilla, kannattaa tilanne ottaa vakavasti ja lähteä tekemään tietoisia muutoksia omassa elämässä. 

Mitä pitkäaikainen stressi tekee hyvinvoinnille?

Kun stressi ja murehtiminen pääsee pitkälle ja kroonistuu, se vaikuttaa negatiivisesti kehon immuunipuolustukseen ja näin altistaa eri sairauksille. Pitkään jatkuneena stressi vaikuttaa sydän-, ja verenkiertojärjestelmään, aivojen muistikeskukseen sekä myös sokeriaineenvaihduntaan. Kroonisella stressillä on vaikutuksia myös osteoporoosiin sekä verisairauksiin. 

Pitkään jatkunut stressi saa kehossa aikaan aikaisia vanhenemisprosesseja sekä riskiä sairastua jo aikaisemmin sairauksiin, mitkä yleensä voi kohdata vanhemmalla iällä. Stressi siis vanhentaa kehoa ennenaikaisesti. 

Stressi vaikuttaa vahvasti myös suoliston bakteerikantaan, josta taas on yhteys suoraan immuunipuolustukseemme. Suoliston kunto vaikuttaa mielen hyvinvointiin, joten stressaantuneena olisi erityisen tärkeää tukea suoliston toimintaa ja sen mikrobikantaa erilaisin keinoin, kuten laadukkailla lisäravinteilla (probiootit, kuidut….). 

Miten rauhoittaa stressi ja ylikierroksilla käyvä mieli?

Tärkeintä olisi joka päivä pysäyttää telkemisen mieli, suorittajamieli. Päivät usein hujahtavat ohitse tuosta vain kun suoritamme tehtäviämme kello kaulassa. Tässä vauhdissa ajatukset sekä mieli eivät pysy mukana ja toimimme lähes automaattisesti joissakin tilanteissa, emmekä ole keskittyneitä siihen asiaan mitä teemme juuri nyt, vaan ajatukset harhailevat jossain muualla, ehkä seuraavassa tehtävässä joka pitää suorittaa. Stressaavat ajatukset ja murehtiminen tekevät kehän, eikä siitä kehästä ole helppoa hypätä ulos. Silti haluaisi olla jossain muualla missä nyt on, mutta ei löydä pakokeinoa oravanpyörästä. Miten sitten pysäyttää suorittaminen ja opetella läsnäoloa? 

  • Hidasta tahtia! Ihan oikeasti! Harjoittele sitä ihan arkisissa askareissasi. Kiinnitä huomiota pieniin asioihin ympärilläsi ja aisti kaikilla aisteillasi, kiinnittäen huomiosi makuihin ja tuoksuihin sekä yksityiskohtiin. Ala katsella maailmaa taas lapsen silmin. 
  • Opettele sanomaan EI, silloin kun tiedät, ettei tämänhetkiset voimavarasi riitä ottamaan lisää tehtäviä vastaan. Ymmärrä, että et ole superihminen, sinulla on rajallinen aika. Prioriosoi sinulle merkityksellisimpiin ja tärkeimpiin asioihin ja tietenkin hoida ne tehtävät, jotka nyt vain kuuluu hoitaa. 
  • Varaa itsellesi aikaa myös vain olla, koska sinun ei tarvitse kaiken aikaa olla aikaansaamassa jotain. Riität ihan hyvin vaikka olisit vain välillä. Oleminen, ihan vaan oleminen, sitäpaitsi tekee todella hyvää mielellesi, saat ladattua akkujasi. 
  • On myös tärkeää, että vaikeina hetkinä, vastoinkäymisten osuessa kohdallesi tai huonon päivän jatkuessa, ymmärrät kaiken olevan ohimenevää. Näe tunteet ja tapahtumat aaltoina, jotka tulevat ja menevät. Muista aina vaikeissa hetkissä muistuttaa itseäsi, että tämä menee pian ohi. Hyväksy tunne, anna sen tulla ja anna sen myös mennä. 

Itse koen stressin erittäin vahvasti, olen myös kova murehtimaan, joten tämä teksti kosketti itseäni todella vahvasti. Miten itse saan hallittua herkkää mieltäni, on hiljentymis-, sekä läsnäoloharjoitukset. Se on aluksi vaikeaa, mutta sitten kun fiilikseen pääsee, ei sieltä hiljaisuudesta haluakaan heti pois. Myös jooga on muodostunut itselleni rakkaaksi rauhoittumistoiminnaksi. Alla on hyvin yksinkertainen läsnäoloharjoitus, jonka voit tehdä aina kun tuntuu, että pää räjähtää ajatuksista ja haluat rauhoittua.

 

Läsnäolo-, ja hengitysharjoitus 

Hakeudu mielellään rauhalliseen paikkaan. Jos se ei ole mahdollista, voit varsinkinkin kehittyessäsi harjoittelun jälkeen, toteuttaa harjoituksen ihan missä tahansa ja sitä kautta oppia ymmärtämään omien ajatusten hallinnan voiman. Olit lähes missä tilanteessa tahansa, pystyt rauhoittamaan ajatuksiasi ja hiljentämään mielesi.

  • Sulje silmät ja hengitä normaalisti yrittämättä muuttaa hengitystäsi mitenkään. Hengitä nenän kautta sisään ja ulos. 
  • Keskitä ajatuksesi nyt hengitykseesi ja siihen miten se kulkee sisään ja ulos. Tunne miten rintakehä nousee ja ilmavirta kulkee.
  • Nyt kun mieleesi tulee erilaisia ajatuksia, kuvittele että ne ovat kuin pilviä tai aaltoja, jotka tulevat ja menevät, lipuvat ohitsesi. Voit päästää jokaisen ajatuksen menemään ja vain antaa niiden tulla ja mennä. 
  • Keskitä seuraavaksi ajatuksesi hengitykseen ja tunnustele, miltä sisäänhengitys tuntuu. Entä uloshengitys? 
  • Voit nyt lähteä muokkaamaan hengitystäsi niin, että hengität mahdollisimman syvään sisään, niin että palleasi nousee ja täytyt hapella. Sen jälkeen pidä ihan pieni tauko, eli pidätät hengitystä ja sen jälkeen päästät sen ohuena ilmavirtana ulos. 

 

Pidetäänhän itsestämme huolta, eikä päästetä stressiä valtaamaan meidän elämää? Rakasta kehoasi ja anna sille hyvää. Anna mielen levätä. Koska tulet näkemään tekosi hyvinvoinnissasi. Mieti läpi arvosi ja elä sen mukaisesti, pyri ainakin siihen. Olet tärkeä. 

Sinua voi kiinnostaa myös nämä tekstit:

Meditaation uskomaton voima

Suorittamisesta tasapainoon