Oma muutokseni

RSS
Seuraa sähköpostitse
Facebook
Twitter
Instagram

Huomenna starttaavan Fat Burn + Detox-valmennuksen innoittamana haluan jakaa teille oman muutostarinani noin 10 vuoden takaa. Olen saanut kuulla lähiakoina hyvin monelta palautetta siitä, että oma tarinani ja tekemäni elämäntapamuutos inspiroi sekä motivoi tekemään muutoksen seuraajien ja asiakkaiden omassa elämässä. Nykyään koen myös vahvuutenani hyvinvointivalmentajana sen, että mä olen tarponut sen tien läpi ja onnistunut siinä pysyvästi.

OMA MUUTOKSENI

Niin, minusta ei olisi, ei sitten mitenkään, uskonut 10 vuotta takaperin, että tulisin aikuisena työskentelemään Personal trainerina hyvinvoinnin parissa ja sen lisäksi treenaamaan Crossfittiä intohimoisesti, jossa omalle epämukavuusalueelle meneminen on asiaan kuuluvaa. Tilanne silloin oli jotain aivan muuta kuin nyt. Silloin urheilullinen minä oli pelkkä ilmaan heitetty haave, jonka eteen en jaksanut nähdä yhtään vaivaa. 160 senttinen kehoni kantoi parhaimmillaan 75 kiloa painoa ja oloni oli tympeä. En viihtynyt kehossani ja olin niin väsynyt omasta passiivisuudestani. En kokenut mitään liikuntalajia niin mielekkäänä, että sitä jaksaisi toistaa muutamaa kertaa viikossa. Yksi harmi oli myös se, että pienessä kylässämme ei oikein ollut liikuntamahdollisuuksia. Joukkuelajit kun eivät olleet oma juttuni, hiihtoon olin saanut kammon ja kävely, se nyt vaan oli tylsää ja kaipasi vaihtelua.

Minä OLISIN halunnut olla urheilullinen. Minä OLISIN halunnut olla energisempi. Minä OLISIN halunnut olla hyvinvoiva. Minä vain HAAVEILIN! Mitä pitää tapahtua, että saa motivaation tehdä oikeesti pysyvä muutos? Mitään ei tapahtuisi jos vain jossittelisin.

Muistan sen. Itkin omaa oloani, koska en tuntenut sen olevan hyvä. Ajattelin, että hemmetti, mä olen alle 20 ja mulla on jo nyt tällainen olo! Ei tää voi mennä niin! Pidin itseäni tuolloin hyvin usein luovuttajana. En vaan saanut mitään vietyä loppuun. Olin turtunut. Tuosta ennen -kuvastakin huomaa, miten halusin peitellä itseäni, enkä vaan voinut hyvin. Mut sitten joku, se joku naksahti mun päässä on-asennolle.

JA MÄ RUPESIN TÖIHIN.

Mä kirjauduin nettisaittiin ja aloin vahtia mun päivittäisiä syömisiä. Sen hetkisillä tietotaidoillani tiesin, että 1 500 kalorilla mun pitäisi laihtua. Joka päivä, joka IKINEN päivä mä kirjasin kaikki syömiseni tänne nettisaittiin, joka laski mun päivittäisen energiansaannin. Lähes joka päivä määrä pysytteli siellä missä piti. Ja mun paino alkoi laskea. Se laski niin, että pian ympärillä olevat alkoi huomata. Se laski pian niin, että olin häkeltyneenä siitä, että XL ja L-koon vaatteet alkoivat roikkua päällä ja jossain vaiheessa sain hurrata, kun tajusin mahtuvani S-koon vaatteisiin. Tottakai, mukaan mahtui herkkuhetkiä ja sortumisia, mukaan mahtui vaikeita päiviä ja niitä päiviä kun se sama lenkki edestakaisin alkoi kyllästyttää niin samperin paljon. Mutta pääosin, tajusin, että ihmiset tekee painon pudottamisesta päässään jo etukäteen aivan liian monimutkaista!

Minä AION OLLA urheilullinen. Minä AION OLLA energisempi. Minä AION OLLA hyvinvoiva. Minä tulen olemaan niitä kaikkia! Tunnen jo, miten mahtavalta se tuntuu! Ihan joka solullani! Olisiko hyvä ja toimiva mantra?

 

 

Oma muutokseni

 

OLIKO MUUTOS OIKEASTI VAIKEAA?

Kaikki tapahtui jotenkin huomaamattani, eikä se tuntunut ylitsepääsemättömän vaikealta. Minulla oli tavoite ja asennetta mennä kohti tavoitettani. Aloin nauttia uudesta elämäntyylistäni. Painoa oli pudonnut 60 kiloon. Yhteensä 15 kiloa ja se näkyi jo lyhyessä varressani. Pudotettujen kilojen jälkeen löysin kipinän myös liikkumiseen aivan uudella tavalla ja mukaan astui ryhmäliikuntatunnit Ikaallisissa ja myöhemmin Tampereella. Muistan ekat tunnit, kun hengästytti, eikä tiennyt mihin päin pitää mennä, tunsin itseni niin kömpelöksi ja kaiken lisäksi väsytti hurjana! Se olo tuntui KARSEALTA, koska mulla ei ollut kuntoa. Mutta päätin pysyä myös siinä sitkeänä ja jatkoin. Kerta toisensa perään jatkoin. Ja muistan sen tunteen, kun aloin huomata, että Body Step sujuu ja mä lennän koreografian mukana. Sitkeys palkittiin. Lopulta paino putosi kuin huomaamatta alle 60 kilon.

Siitä puhutaan paljon, että painonhallinta on loppujen lopuksi se vaikein vaihe laihdutuksen jälkeen. Kun elämässä tulee vastaan jotain odottamatonta, tai muuten vain rutiinit vaihtuu, ollaan alttiita sille, ettei motivaatiota riitä saavutetun painon ylläpitämiseen. Tuolloin ylläpitovaihe jää siis vajaaksi ja paino lähtee takaisin noususuuntaan. Itse koin, että säännöllisen liikkumisen löytäminen arkeen oli itselläni se ratkaisevin tekijä siihen, että sain painon pysymään uomissaan. Liikkumisen kautta keho alkoi myös kiinteytyä ja aineenvaihdunta alkoi toimimaan tehokkaammin. Ennen kömpelö nuori nainen oppi käyttämään kehoaan ja liikuttamaan sitä. Ja yksi tärkeä asia ymmärtää on ollut myös se, että menneeseen ei ole paluuta. Suljin jo sen oven ja avasin uuden.

KAIKKI AINA TÄYDELLISTÄ? NO EI TODELLAKAAN!

Tottakai tulee päiviä, että tekee mieli heittää kaikki syömiset ranttaliksi ja niin teenkin silloin tällöin! Ei mun ruokalautanen aina näytä mallikelpoiselta! Mutta näiden ylilyöntienkin jälkeen teen paluun siihen perusjuttuun. Siihen, mikä on rakentunut muhun. Ja ei, en todellakaan syö enää 1 500 kaloria, vaan tähän lukuun saa lisätä vähintään tonnin ja välillä jopa kaksinkertaistaa!  Liikun melko paljon, no oiekastaan tosi paljon ja keho toimii sekä kehittyy ja vahvistuu. Aineenvaihdunta toimii ja kestää välillä herkutteluja. En ota mitään syömiseen liittyvää liian vakavasti, vaan olen löytänyt sen oman kultaisen keskitieni.

Tässä tarinani, miksi olen nyt myös oikea henkilö ohjaamaan eteenpäin sitä ihmistä, joka on kuin minä 10 vuotta sitten. Olen kulkenut sen tien läpi ja onnistunut. Tämä oli minun onnistumistarinani. Haluan aina muistaa, mistä olen tähän tullut, koska se ei ole itsestäänselvyys. Ja olen kaikesta siitä itselleni ikuisesti kiitollinen. Ilman sitä päätöstä, en olisi tässä kertomassa tarinaani teille.

Ja nyt, voin omalla tarinallani motivoida JUST SUT tekemään se päätös nyt. Tuu meidän mukaan huomenna starttaavaan Fat Burn + Detox- verkkovalmennukseen. Sä ehdit vielä. Se tulee olemaan yksi sun loistavista teoista, joita teet sun hyvinvointisi eteen tänä vuonna. Jos mä pystyin, SÄKIN PYSTYT!

 

 

By |2018-01-07T15:17:05+00:00tammikuu 7th, 2018|Lifestyle|0 Kommenttia

Jätä kommentti